Huokaus.
Luulisi olleen ihan selkeä tiedotus,kun Käräjäoikeudelta tuli kirjelmä haetusta erosta jne.Mutta eihän Mikon ylpeys anna periksi sen mennä niin,että hänet jätetään,eihän se mennyt niin edellisessäkään suhteessa...Avovaimon suhde joka oli seurausta Mikon kylmyydeltä,oli kumminkin taas toisen osapuoel nsyy,ja samaa lausetta hän käytti siitäkin: "Tuli kuppi täyteen"-tämän sain itsekkin kuulla tässä hiljan.Että minä ja lapset viemme hänen terveyden.
Okei,katsontalantahan se on tuokin,ja uskon sen olevan turhauttavaa,kun häntä ei ehdoitta totellakaan!
Eilen hän suurieleisesti kiikutti sormukseni,joita en ole pitänyt ainakaan 2 vuoteen,keittiön pöydälle,ja ilmoitti "Näillä ei ole enään mitään tekoa" Nauroin.Kysyin,luuliko hän etten tiennyt,minähän olin sitä eroa hakenut hänestä?Mutta ylpeys,oi ylpeys,ja niin edelleen.Toivoton tapaus.
Eilinen ap meni kumminkin tavallaan kivoissa merkeissä.Mikko viimein kokosi tyttärelleen noin 2vk sitten ostamani nuken sängyn,jota tyttö oli ehtinyt pyytää sen 2 viikkoa-iskä,MILLOIN sä kasaat tän sängyn? No ilmeisesti ei enää kehdannut olla tekemättä kun tyttö ensin tuli minulle puhumaan,ettei iskä kasaa sitä,ja minä sanoin niin että Mikkokin kuuli,että mene NYT pyytämään,iskä VARMAAN kasaa sen nyt.
Joten kun hän aamupäivällä lähti muuttamaan siskoaan,ja minä jäin kuorimaan muussiperunoita,itkin.En tiedä oikeastaan mikis,kaikki tuntui vaan niin "normaalille" sen hetken,että odotin jopa että Mikko olisi huutanut heipat minullekkin.
Illalla kun hän tuli takaisin,olimme saunassa.Isoin poikani oli koneella,jostapa Mikko sai heti syyn alkaa ärjymään.Ja vielä kun poika kehtasi tulla kysymään saunaan minulta,mitä tekee kun eräs henkilö haluaa perustaa jaettavan kansion mesen kautta kanssani....voi mikä synti,siis kysyä! =D
No sitten lähti pikkupoika saunasta ja kylpytakin vyötä ei löytynyt.Iso poika oli pelin lumoissa eikä edes kuullut mitä hänelle puhutaan,joten kun Mikko oli pyytänyt kai sitä vyötä katsomaan vintin päältä,eikä ollut katsonut,niin oli sanonut jo etukäteen et hän huitaisee sillä poikaa josse löytyy vierestä,ja niimpä oli sitten tehnyt,kylpytakin vyöllä huitaissut kasvoihin,ja silmäänhä tuo oli osunut,silmään kun se on auki,ja tuntuu erittäin pahalle kun silmään kosketaan :( Poika sai kauheat hepulit,ja niin sain minäkin! En viitsi edes analysoida tätä tilannetta,se vaan on jotenkin niin tyypillistä Mikkoa.Pojan sain rauhoittumaan kun pyysin saunaan kanssani ja hieroin niskaansa,puhuttiin.
Illemmalla iso likka oli vuorostaan koneella.Tämä kuusivee sitten pörräsi siinä ympärillä,vaikka häntäkin oli kielletty miljoonasti siitä,jos joku ei halua että on takapiruja,niin ei saa olla.Iso likka lopulta tönäisi pienempää takanaan,joka lennähti oveapäin,ja siitäpä tietenkin iso huuto.Minäkin toruin isoa likkaa-ja toruin pienempää.Molemmat oli väärin tehneet!!!!Mutta Mikkopa siitä lennähtää yläkertaan salamana,napsauttaa tietokoneen sulki ja repii vielä hiirenkin irti,iso tyttö pakenee huoneeseensa,yrittää pitää ovea kiinni ettei Mikko pääse.Mikko haluis kuulema puhua,minä huudan ettei voi mennä väkisin puhumaan ja tuollalailla raivona.Tyttö oli peloissaan,kertoi että pelotti että Mikko saa oven auki,oli ollut lonkollaan jo noin 30 cm,mutta joko Mikko luovutti koska huusin sille,tai tyttö sai pidettyä pintansa.Voin vain kuvitella pelon määrää siinä hetkessä.
Mikon reaktio oli taas tuttu,ovet paukkuen tupakalle.Voi voi kun häntä ei totella yhtään.Voi voi.Illalla terapiointia tytöllekkin,ja lopulta katsoimme viisufinaalin hyvillä mielin,ja Mikkokin siinä mölisi kommenttejaan,mutta taas näki että suuttui kun emme oikeen kuunnelleet hänen juttujaan.
Ensi viikollahan sieltä poliisista soitetaan.Vähän mietityttää mitä siitä mahtaa syntyä...kuinka kiukkuinen Mikko on,juoko,onko päällekäyvä?
Muutaman kerran on tehnyt mieli laittaa jollekkin viesti,että jos en huomenna enää vastaa viestiin,olen kuollut,voitko tarkistaa asian.Toivon että ihmiset muistaa tämän blogin jos meille joskus jotain tapahtuisi.
Isoin poika on sanonut että hän miettii jskus,herääkö aamulla hengissä.Ja sanoi että häntä pelottaa joskus syödä Mikon laittamaa ruokaa,koska ei voi tietää vaikka hän olisi myrkyttänyt sitä.Kieltämättä joskus mietin samoja asioita.Tiistaina kun tulimme kotiin,Mikko laittoi ranskanperunoita uuniin.Siis oma-alotteisesti,vaikka oli saanut kirjelmän...silloin mietin,tosissaan.Mutta ajattelin,että ei kai hän niin kamala voi olla,että tekisi sen myös omille pienilleenkin???Sen ymmärtäisin että minä ja isot lapset...huh.ei kannata ehkä miettiä edes.Mutta jos...niin ei tarvi lehdessä lukea,että tuli yllätyksenä ;)
Puheväleistä sen verran puhuin tuossa yhtenä iltana,että olisi suotavaa että voitaisi ihan asiallisesti jutella lasten asioista,ettei tarvisi pitkin sossuja ja perheneuvoloita juosta sovitteluissa,mutta hän ei vastannut taaskaan mitään.Voihan se olla,että selvyyden nimissä se on kuitenkin parasta.Hänen puheet esim vanhemmalle tyttärellemme on sitä luokkaa,että mietityttää.Tyttö kysyi voiko hän sitten mennä iskän luo kylään joskus.Minä sanoin että voi mennä silloin kun se iskälle sopii,johon Mikko sanoo"se on äidistäsi kiinni,antaako hän teidän tulla".Olin taas että PLOP,mutta onhan tuossa osa tottakin-enhän heitä epävakaisiin oloihin päästäkkään,mutta toivon että tilanteet on hyvät,että lapset voi vierailla siellä.Sitten muutama kivas sanan vaihto,jossa Mikko sanoi että "kyllä hän niitä(lapsia) tulee hakemaan vaikka viikolla".Sehän olisikin mainiota,mutta enpäs nyt viitsi liputtaa senkään puolesta.
sunnuntai 2. maaliskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oikeasti hei, pyydä jotakuta ystävääsi tarkistamaan vaikka päivittäin, että olet olemassa. Mie oon ollut sellainen ystävälleni erotilanteessa, kun uhkaava tilanne alkoi kiristyä eropapereiden jälkeen. Päivittäin kuitattiin pienellä viestillä tai puhelulla, tiesi ystäväkin, että joku puuttuu jos jotain sattuu.
VastaaPoistaPiä huolta itsestäsi!
Jätän tämän kommentin ystävämme Ralliruutusukan puolesta. Hän kun ei ole tänne kirjautunut niin ei voi jättää kommenttia. Olen itsekin eronnut ja välillä pelännyt todella paljon. Oikeasti toimi äläkä mieti, ajattele lapsiasi nyt sillä vaurioiden korjaamiseen voi mennä yllättävän kauan aikaa. Koeta pärjätä!