ettei Mikko oo uhkaillut tai käyttäytynyt väkivaltaisesti viime viikon jälkeen,syy lienee poliisin soitto...en tiedä onko käynyt jo lausumansa antamassa...mutta sen sijaan kaamea haukkuminen on vallannut talon.Joka mutkassa simputtaa isointa poikaa,ja haukkuu.Eilenkin...muut saivat katsoa Simpsonit,mutta tälle pojalle jäkätti mäkätti ja kielsi,oli tosi kurjaa kuunneltavaa taas kerran.
Omat tunnetilat vaihtelee,edelleen.Vähän helpottanut se,ettei täällä olla ihan mykkäkoulussa enää,Mikko on vapautunut kun sai asuntoasian hoidettua,ja muuttanee pian.Tavallaan kun täällä on niin tavallista taas,ei osaa kuitenkaan ajatella että SE tapahtuu.Eilen illalla selkää särki nukkumaan käydessä tosi ilkeästi,pyysin Mikkoa hieromaan.Ennen kuin pyysin,tunsin valtavan pahaa oloa siitä,että kohta ei ole edes ketään ketä voi pyytää,ja ajattelin alkaa jo opetella vaan kestämään selkäsäryt ja muut ilman hierontaa,mutta pyysin kumminkin,ja hän hieroi.Siitäkin tuli kauhean paha mieli...mistäpä ei tulis.
Tänään Kelassa kävin muiden asioiden puitteissa,samalla kysyin,mitä kaikkea pitää sinne sitten toimittaa kun Mikko muuttaa pois.Sain taas lappusia ja palautuskuoren,siitähän se elämä sitten taas alkaa suttaantumaankin...
Jokuhan voi uskoo näin.mä en.
Tuntuu että suuntana on vaan alamäki.Tai ehkä tää on nyt se hissiuni taas mitä oon vuosikauden nähnyt silloin tällöin.Hissi alkaa holtittomasti syöksyä kohti pohjakerrosta.Kuvittelen kun kerrokset vilistää,millainen pamaus tulee,selviääkö siitä hengissä....sydän hakkaa,odotan mille tuntuu kun paiskautuu hissin kattoon,seinään,odotan mille tuntuu kun kuolee.
Ja sitten herään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti