vuosi pakettiin,ja uutta tilalle...

Toivoisimpa,että voisin paketoida tämän vuoden,ja vain todeta,että se oli huono trippi josta jäi vähän paskan maku suuhun...Hyviäkin asioita tietenkin tapahtuut,edistysaskelia,mutta yleisvaikutelmana kai pohjanoteeraus.Mutta nyt tsemppaan uuteen vuoteen uusin asein,sillä olen oppinut tämän syksyn aikana paljon asioita itsestäni,siitä miten asioita näen,miten ne koen ja miten ne vaikuttaa-sekä kuinka tärkeää on,että elämässäsi vaikuttavat vain sellaiset henkilöt,joiden haluat vaikuttavan siihen.Nimenomaan positiivisesti.Olen päässyt eroon jatkuvasta miellyttämisen halustani,en ole tekemisissä sellaisten kanssa,joihin suhde perustuu vain siihen,etten kehtaa olla olemattakaan tekemisissä...vaikeaa.

Joulu.
Minulta kysyttiin useampaankin kertaan,miten joulu meni?Vastasin:"olen todella tyytyväinen että se meni" .Aatonaattona Mikko joi,kävi tupakalla ja samalla varastossa,joka on vasta hiljattain paljastunut minulle hänen juomavarastokseen.Humaltui,ja ensin sulkeentui,oli omissa oloissaan,kuuli varmasti kun paheksuin sitä.Sitten tapahtui asia,että vanhimmainen lapseni niin sanotusti kärähti tupakan poltosta.Pöydän ääressä minä sekä äitini-vanhempanihan siis olivat tulleet jouluksi meille- puimme asiaa ja haastattelimme poikaa,koska pelkäsimme että hän olisi kenties polttanut muutakin kuin tupakkaa.Mikko kävi siinä välillä märisemässä,mutta kivahdin hänet pois paikalta koska asia ei niin sanoakseni kuulunut hänelle.Pöydän ääressä oli myös isäni.

Jouduin mennä nukuttamaan pienintä,ja kuulin kun äitini kommentoi Mikon märinöihin näin "Nyt kannattaa lopettaa,sillä kun Mimosa tulee takaisin,tulee hirveä riita" mutta ei,hän jatkoi.Isänikin joutui puuttumaan asiaan,käskemään Mikkoa lopettamaan,koska hän uhkasi väkivalla ,sekä kertoi että hän ei mömmöjen käyttäjän (oletti siis heti että tottakai on huumeita tms pelissä) kanssa asu samassa asunnossa,että hän heittää pojan keittiön ikkunasta pihalle,jne.Äitii sanoi,että niin kauan kun tää on Mimosankin koti,sinä et heitä hänen yhtäkään lasta mihinkään.Tilanne oli jo loppunut kun tulin takaisin,poika oli käsketty nukkumaan.
Tästä noin puolen tunnin päästä kuulin kun Mikko yritti 10veetä saada saunaan kanssaan.Lapsi oli ihan neuvoton,koska ei ole tavallista että Mikko pyytää ketään minun lapsia mukaansa mihinkään,mutta tämä oli osa projektia joka alkoi jo muutamaa pv aiemmin,eli mielistellään nyt isompia,tätä 10veetä hyvä mieleistellä lupaamalla peliaikaa XBoxille...sanoin lapselle,ettei hänen tarvitse mennä saunaan ellei halua.....
Jonkin ajan kuluttua mietimme kenen kanssa Mikko puhuu saunassa...Hän oli mennyt käskemään tämän pojan saunaan,jonka juuri oli lähetänyt nukkumaan!!!!!!
Jälleen kerran asia joka pätee aina Mikkoon:kun hän haluaa ja hänen etujensa mukaista on,ei kellonajalla ole mitään merkitystä! Uskomatonta.Siskoni meni sinne koputtelemaan ja sanoi että pojan olisi syytä tulla pois,koska hän haluaa jutella vielä.Poika tuli aikanaan,eikä tietenkään nähnyt enää mitään pahaa Mikossa.Aiemmin viikolla olleen painimatsin jälkeenkin kun Mikko oli pyytänyt anteeksi,kaikki oli taas hyvin.Hän ei halua kantaa vihaa eikä kaunaa.Ja Mikko käyttää tätä minussa sekä lapsissa olevaa ominaisuutta häikäilemättä hyväkseen.

Joulupäivän ja tapanin Mikko oli taas "kiva".Puheyhteys häneen on ollut aika minimaalinen jo kauan,ja yllätyksekseni huomaan ettei se haittaa minua-ennenhän ahdistuin sellaisesta todella paljon- vaan elin kuin omaa elämää.Tiety takakireys kyllä oli päällä koko ajan,esim en saanut kirjoitettua mitään "näitä juttuja" koska Mikko on ollut lomilla jo 3vk,vaan sellaista iloishenkistä perheblogiani sain päivitettyä.

Sitten aloimme tehdä lähtöä mummolaan.Puhuime että menemme mummolaan,Mikko ei kertaakaan kysynyt olisiko häntä kaivattu mukaan,kaiketi ymmärsi-tai sitten ei. Minuahan on vaivannut syyllisyys siitä,että en ole suoraan sanonut Mikolle lähtöaikeistani.Äitini on hänelle laittanut viestillä kyselyä,tietääkö hän mikä on suhteemme tilanne,onko erosta puhuttu jne...hän ei ole vastannut mitään.Riidat,julmettu huuto keskenämme,haukkuminen puolin ja toisin...eikö näiden pitäisi kertoa että asiat on todella huonosti,ja osata hieman ennakoida tilanteita?
Tänään huomasin,että Mikolla on joku kummallinen kieltovaihe päällä,hän kertakaikkisen systemaattisesti kieltäytyy ajattelemasta,näkemästä ja jopa keskustelemasta tilanteestamme.
Olimme lähdössä,ja monien viikkojen "koskemattomuuden" jälkeen hän yhtäkkiä päättää tula antamaan pusun kun lähdemme.En kehtaa kieltäytyä,vaan anna suikata suupieleen.Ilmeisesti tästä johtuen tunnen taas enenevää syllisyyttä,etten ole kertonut.Muotoilen lauseita aikani,ja kirjoitan tektiviestin-kyllä,ajaessani autoa- ja viestiemme vaihto eteni jotakuinkin näin.

Minä(14.26) : taisi olla sinulla kuitenkin suunitelmia kun kovin innoissasi olit auttamassa lähdössä?(huom. olin siis kysynyt uuden vuoden toiminnoista aiemmin) On se harmi ettei tämä perhe-elämä käynyt sinulle,enkä jaksa tällaista enää!Oli meillä hyvätkin aikamme,harmi vaan ettet osaa kunnioittaa minua etkä lapsia

Mikko(14.32) :Hö.Sinulla ja muksuilla oli halu lähteä ja näytit niin kiukkuiselta että et pääse lähteen( huom.oli vähän lähdössä ongelmaa kahden pojan kanssa)Mulla ei mitään suunnitelmia,J tulee saunomaan kun kaupasta tulee parin tunnin päästäJa olen pa.Ei mihinkään menoja.

Minä (14.39):Itse asiaan et kommentoinut mitään taaskaan.Onko sinusta siis ok,että lopetamme perhe-elämämme yhteisestä päätöksestä?Sinulle on asiaa vihjailtu ja kysytty eri tavoin,mm äitini tiedustellut onko tietoa suhteemme tilasta ym.Voisin tietenkin muuttaa pois ilmoittamatta sinulle,mutta yritän olla reilu ja puhua asioista sinun kanssa

Minä (15.40):Ei aihetta vastata siis?

Mikko (16.39): Pahus en nuku puhelin mukana kuin eräät..

Minä (16.40):Vai niin,asia selvä.

Minä (17.30): Hauskaa muuten,vastaukseni tuli 7 minuutin kuluttua omastasi ja väitit olevasi nukkumassa? Mulle MEINASI tulla paha mieli asioiden takia ja siksi ajattelin kirjoittaa niistä,mutta hyvä että näytit taas sen ilkeän itsesi niin ei tarvi minunkaan pahaa mieltä kantaa

Mikko (17.35):Silloin vastasin kun näin viestin.kun unilta havahduin,J:n soittoon heräsin ja vastasin
Mikko (22.12):Hyvää yötä sinne kaikille ;)
Mikko (23.36):Suututtu näemmä

Olin taas ihan äimänä tästä maireasta hyvän yön toivotuksesta,kun olen hänelle ihan muunlaisia asioita kirjoitellut.Ja koska en vastannut mitään,diagnoosi oli tietenkin että olen suuttunut.Mikko imeisesti käsittelee tätä asiaa minun "suuttumisenani".Sitähän se ei enää ole.ENNEN minua suututti,nyt halauan enää päästä pois,en halua enää muuttaa asioita suhteessammme,koska olen nähnyt sen turhaksi.Miksi siis enää suuttua.

Minkähän diagnoosin tähän vetäisi?Hän kieltää kaiken?Suojelee täydellisellä kieltämisellä itseään,ehkä oikeasti tajuaa,että olen tällä kertaa ihan tosissani?
Vaiko,luottaa edelleen siihen,ettenole ennenkään lähtenyt,vain yrittänyt pakoon,asunut hetken muualla,tullut takaisin kumminkin..
EI,EI,Mikkoseni,niin ei enään käy!Minä vapaudun kahleistani,voin jättää ne sinulle muistoksi jotta voit miettiä ja ihailla taideteostasi.Lennän vapauteen poikasteni kanssa,joita voin sitten suojella täysin,ja uskon ja luotan siihen,että poikasenikin rauhoittuvat uuteen pesäämme,joka on vain meidän,ja täytetään vain hyvillä energioilla ja voimilla.

Minulla on visio.Se tuli kun luen aina Erään runon kun menen toiseen blogiini"Runo Pikkaraiselle".Siinä mainitaan sana perhepiiri,ei tarkoita sellasta mitä se tarkoittaa,sukua jne,vaan"käsi toisen kätehen,liittykää perhepiiriksi..."Uuden kotimme tapoihin tulee kuulumaan perhepiiri.Uskon että jaksan sen ottaa ohjelmistoon vasta kun olemme kotiutuneet.Seitsemän hengen perhepiiri,kynttilä keskellä,ajatus päivästä,iltarukous....olen opettanut iltarukouksen nyt kolme veelle,ja hän on kovin suloinen lausuessaan sen.haluan että kaikki lapset tuntee sen,että minä suojelen,ja myös meitä ympäröivät muut voimat.Siinä meidän perhepiiri.Sitten kun saamme sen Oman Kodin =D
Sen saaminen tuntuu olevan ihan jumissa,mutta uskon ja toivon kun se löytyy,se on meille mieluinen ja rakas sekä hyvä!
Siellä on hyvä alkaa uutta vuotta elämään...uskon että pääsemme muuttamaan viemeistään 1.3.08.Näin veikkaan.Katsotaan miten käy.

Mimosan Blogi vaikenee vuoden vaihtumiselle.
Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rakkauden täyteistä vuotta 2008,jotka olette seuranneet taisteluani.taisteluni jatkuu,muuttaa muotoaan,ja uskon ja toivon vielä lopussa olevani Voittaja-minä sekä lapset.

Love&Peace,
Mimosa